An ordinary bicycle causes me neck and shoulder ache, so I
started to search alternatives in spring 2004. During tehse three recumbent
years I have tried four different recumbent versions. Frome the left the
Flevo Trike fron Holland, next the from the trike modified Flevo Bike, then
the TW Bent from Taiwan and last the tadpole trike made by Jani Hellberg. I
stil own the two last and my wife drives the trike in summer and I will
switch to it when the roads get slippery in winter time.
You can go directly to the proper pages fron the links below:
• Flevo
• TW
Bent
• Electric
Assissted Tadpole
• Velomobile project
NEW 2010
Tavallinen polkupyörä aiheuttaa minulle
niska- ja hartiasärkyä, joten aloin keväällä 2004 etsiä vaihtoehtoista
liikkumisvälinettä.
Olen nyt kolmen vuoden nojapyöräilyn
aikana kokeillut neljää eri versiota!
Vasemmalta hollantilainen Flevo Trike,
seuraavana edellisestä modifioitu Flevo Bike, sitten taiwanilainen TW Bent ja
viimeisenä haminalaisen Jani Hellbergin rakentama tadpole trike. Kaksi
viimeisintä minulla on edelleen ja enkä aio niistä luopua. Vaimo ajelee
kesäisin tuolla trikellä eli kolmipyörällä, itse ajattelin ajella sillä
sitten liukkailla keleillä.
Pääset suoraan seuraaviin osiin alla
olevista linkeistä:
• Flevo
• TW
Bent
• Sähköavusteinen
tadpole
• Kinnerin
rakennusprojekti UUSI 2010
Sunday 8th of August 2004
Sunnuntai 8.8.04
I surfed the net in the beginning of this summer and found many
interesting articles about so called recumbents. Quite soon I was convinced
that this was the solution to my problems. Only the price was a negative
surprice, 2000 - 3000 euros for a proper recumbent is a lot of money, and so
I staretd to search the net about building instructions. I found quite many
and I spent almost the whole night reading different articles. Building a
trike is a tricky task, allthough I have made a tandem bike twenty years ago.
I learned that there are cambers ans casters and Akkermans in a recumbent
trike, just like in a car. So I decided to look at frame kits. I found some
iteresting ones (Rohorn ja Stein trikes). I sent eMail and
asked for the prices. Still 700 - 900 euro just for the frame.
After reading a lot about recumbents I decided to get a trike,
beacause the slippery roads in the winter up here in Finland.
Selailin nettiä alkukesällä ja löysin
paljon kiinnostavia artikkeleita ns. nojapyöristä (Liegerad, recumbent).
Tulin aika nopeasti vakuuttuneeksi siitä, että tässä on etsimäni menopeli.
Hinta vaan kauhistutti! 2000 - 3000 euroa uudesta nojapyörästä oli kyllä
liikaa, ja niinpä aloinkin etsiskellä rakennusohjeita.
(lisää )Niitä löytyikin
niin paljon, että muutama ilta (ja jopa yö) meni netissä pyöriessä.
Rakentamista ajatellen hankkeessa oli monta mutkaa. Kääntyviä etupyöriä
(trikessä eli kolmipyörissä) rakennettaessa oli tiedettävä tarkkaan autoista
tutut aurauskulma-asiat (camber- ja casterkulma). Katsoin tämän tulevan liian
hankalaksi aloin etsiskellä valmiita runkoja (frame kits). Löysinkin muutaman
vaihtoehdon (Rohorn ja Stein trikes). Lähettelin
sähköposteja ja kyselin hintoja. Vieläkin olisi varattava 700-900 euroa
pelkkään runkoon.
Olin asiaa nyt tutkittuani päätynyt
kolmipyörään, koska sillä olisi turvallisinta ajella myös liukkailla keleillä
;-)
I found many used recumbents fron the german eBay, but the prices
were still quite high. From there I found a booklett called "Einfälle
statt Abfälle" (engl. Ideas not litter). I ordered it and there were
interesting ideas building recumbents just from donation bikes and without
welding. There were no trike constructions so I will , as it is written in
the book that " if you after reading this book don't build anything you
will highten the litter mountain!"
Löysin Saksan eBaystä
myös paljon käytettyjä pyöriä, mutta hinnat olivat sielläkin melko korkeita.
Samasta paikasta löysin myös kirjasen nimeltä "Einfälle statt Abfälle
" (suom. Oivalluksia, ei jätteitä), tilasin sen postikuluineen 6 euron
hintaan ja sain muutaman viikon päästä. Sinänsä mielenkiintoinen kirjanen,
jossa kerrotaan seikkaperäisesti, miten vanhoista pyöristä saa hitsaamatta
rakennettua vaikka minkälaisen menopelin. Kolmipyöräohjeita siinä ei
kuitenkaan ollut, joten nyt kasvatan kirjan loppulauseen mukaan jätevuorta.
"Jos et tämän kirjasen hankittuasi rakenna mitään, kasvatat jätevuorta!"
I had so far also found the one and only finish recumbent shop
called Sähköpyörä. A few eMails more
and I had even more information about recumbents. I also found out that there
is the finnish HPV user group called Kevytkulkuneuvojen ystävät ry and that in Finland there are only around 150 recumbents
in the whole country!!
In the end of July I got a lucky stroke. I guy in sweden would
sell all three (!) of his recumbents because of moving to Bejing, China. He
was in a hurry and the prices were quite reasonable. So I got the Hollandic
Felvio Trike just for 500 euros.
At last I had a recumbnet, the Flevo Trike was mine.
Please continua here: The
story of my Flevo Trike
Olin tähän mennessä tietysti löytänyt Sähköpyörä-nimisen
liikkeen, sen ainoan suomalaisen nojapyörien mahantuojan. Muutama sähköposti
sinne tänne, ja taas sain lisää tietoa asiasta. Suomessa toimii myös asiaan
vihkiytynyt yhdistys (tietysti) eli Kevytkulkuneuvojen
ystävät ry .
Kävi ilmi, että nojapyörä on Suomessa
todella harvinainen ajopeli. Liikenteessä niitä ennemminkin kymmeniä kuin
satoja!
Heinäkuussa tuli onnenpotku. Löysin
sattumalta ruotsalaisen sivuston, jossa eräs kaveri myi kaikki kolme(!)
nojapyöräänsä, koska siirtyi Pekingiin töihin. Miehellä oli sen verran kiire,
että hinnat olivat enemmän kuin kohtuulliset. Haluamani hollantilainen
Flevotrike lähti 500 euron hintaan. Pistin heti yöllä sähköpostia menemään ja
aamulla tulikin vastaus; Flevotrike on minun!
Jatka juttua ja lue kaikki nojakista
nimeltä Flevo Trike!